Kilometrit lasissa

Vihdoin vierähti mittari yli puolikkaan tonnin. Hiukan nyt ketuttaa, ettei tullut aloitettua kautta ajoissa ja poljettua alkukesällä ahkerammin työmatkoja.

Posted in Dummy the mobile

Porvoon polkaisu

Viikon päästä perjantaina lähden viikonloppureissulle Porvooseen. Jo viime kesänä piti sinne polkaista, mutta ei sattunut sopivaa väliä. Etsiessäni matkan pituutta menin Via Michelin -sivulle. Yllätyksekseni löysin tarkennetusta hausta mahdollisuuden hakea pyöräreittiä! Loistavaa! Reitti Porvooseen kulkee suoraan tietä 170 nimeltään Uusi Porvoontie ja kilometrejä Helsingin keskustasta tulee 51 (kotoani idästä vain 44km). Matka on lyhempi kuin luulin.

Majoitus Porvoossa on varattu Porvoon Retkeilymajasta, sillä Haikon kartanon hinnat menivät vähän yli budjetin... Lauantain viihdyn Jokirannassa kuuntelemassa musiikkia.

Tartu haasteeseen!

Ilmoittautumisaika Myllyn Pyöräily -kuntopyöräilytapahtumaan on käynnissä. Viime vuotisen 75 kilometrin jälkeen olin sitä mieltä, että seuraavana kesänä yritän jo pitempää matkaa. Tämän kesän vähäisistä kilometreistä johtuen en kuitenkaan nyt lähde polkemaan 119 kilometrin Jättimyllyä, mutta 75 kilometriä ajattelin käydä ajamassa. Täytyy vielä vähän miettiä osallistumisen yksityiskohtia, mutta lähdössä ollaan!

Täten myös haastan kaikki lukijat ja blogin ohikulkijat mukaan Myllyn Pyöräilyyn! Matkan pituus vapaavalintainen. Valittavissa on 35 km (Pyöräretki), 75 km (Isomylly), 119 km (Jättimylly) sekä 235 km (Skandinaviamylly). Ennakkoilmoittautuminen on käynnissä aina 17.8. asti ja jälki-ilmoittautumalla tapahtumapäivänä 25.8. pääsee myös mukaan.

Tässä pari kuvaa tapahtumasta viime vuodelta

Ainakin oletan, että blogistanin ehkä Menevin mies löytyy Myllyn Pyöräilyn lähtöviivalta! Blogistaan luin, että oli polkaissut Pirkan Pyöräilyssä 134 kilometriä ja Tour de Mäntyharjun ajossa 160 kilometriä! Olipa Raimo tehnyt ihan loistavia aikojakin! Onnea!

Edellä mainittujen kuntopyöräilytapahtumien lisäksi on syksymmällä tulossa vielä Tour de Helsinki, joka kuitenkin epäilyttää minua vähän. Kerrankin lähtö olisi kotikaupungista, mutta reitin pituudessa ei ole vaihtoehtoja. On vain yksi ainoa 140 kilometrin reitti. En löytänyt tapahtuman nettisivuilta mitään tietoa huoltopisteistä tai siitä, miten keskeyttäville käy. Melko selvää taitaa kuitenkin olla, etten pysty tuollaista matkaa polkemaan, sillä pisimmät päivämatkani ovat jossain 90 kilometrin tietämissä. Toisaalta halu olisi yrittää ylittää itsensä ja kokeilla, miten pitkälle rahkeet riittävät. Vielä olisi reilu kuukausi aikaa treenata alkaen huomisaamusta ja työmatkasta pyörällä. Keli saa olla mikä hyvänsä, sillä ostin ennen Ahvenanmaan reissua uuden Haltin Westport-sadepuvun.

Sinne ja...

Terveiset Ahvenanmaalta!

Palasin sunnuntaiaamuna viisipäiväiseltä reissulta. Ensimmäiset kaksi ja puoli päivää oli matkaseurana serkkuni, lopun aikaa reissasin yksin. Aivan hyvin olisin voinut lähteä yksinkin nyt jälkeenpäin ajatellen, mutta en vaan suht kokemattomana uskaltanut. Oikeastaan vasta yksin reissatessa matka oli parhaimmillaan. Serkun kansa matkatessa oli koko ajan kiire. Yksin taas sai pysähtyä halutessaan ottamaan kuvia koska lystää, ei tarvinnut vilkuilla taakse, tuleeko kaveri vielä messissä tai sovittaa yhteen matkareittitoiveita. Ikävimpiä puolia yksin matkustamisessa on sen kalleus. Majoitukset ovat suhteessa paljon kalliimpia yhdelle kuin kahdelle reissaajalle. Eikä koskaan tiedä, mitä ikävää voi reissatessa tapahtua, joten turvallisempaa on kahden.

Faktatietoja reissusta
Ajankohta: 10.-14.7.
Reitti: Turku - Maarianhamina - Kattby - Eckerö - Tjudö - Godby - Jomala - Maarianhamina - Godby - Kastelholm - Maarianhamina - Helsinki
Kilometrit: 209,09 km

Ensimmäinen päivä

Lähdimme aamutuimaan laivalla Turusta Maarianhaminaan, johon saavuimme klo 14.40. Teimme visiitin Turisti-infoon esitteiden ja karttojen hakua varten. Olimme sopineet, että varaamme majoituksen ensitöiksemme ja ajamme sinne, mistä majoituksen saamme. Ajattelimme suunnata Eckeröön. Heti ensimmäinen puhelu Anderssons Gästhemiin tärppäsi. Kahdelle hengelle oli tilaa. Arvelimme olevamme perillä klo 20 mennessä.

Lähtiessämme siltä istumalta klo 15:45 ajamaan Eckeröön teimme kohtalokkaan virheen. Emme nostaneet käteistä rahaa Maarinahaminasta. Täysin virhettämme ymmärtämättä matkasimme kovaa vauhtia kohti Eckeröä. Pysähdyimme Kattby Cafehen syömään rasvaista lounasruokaa, hampurilaista ja lehtipihviä. Ranskalaisia oli aivan julmettu keko!

Merkitty pyöräilyreitti kiertelee Eckeröön vievän tien molemmin puolin pikkuteitä mukaillen vanhaa postitietä. Kilometrejä pyöräilyreitillä kertyy huomattavasti enemmän kuin suoralla tiellä Maarianhaminasta Eckeröön. Sää oli pilvinen ja jopa kylmä, joten pitkähihaiset oli kaivettava laukusta heti ensimmäisenä päivänä.

Tulimme perille Eckerö Kyrkobyhyn n. klo 19 maissa eli hyvissä ajoin ennen lupaamaamme saapumisaikaa. Vieraskodin pitäjä Anette otti meidät iloisesti vastaan, esitteli talon ja palvelut ja antoi avaimemme yläkerran huoneeseen Ida. Idassa oli kaksi erillistä sänkyä, jotka meille oli valmiiksi pedattu sekä kerrossänky kahdelle. Riisuimme kylmännihkeät vaatteet ja kävimme suihkussa.

Anderssons Gästhem sijaitsee aivan Eckerö Golfin naapurissa. Kipaisimme illalla oluelle golf-kentän Sport Bariin. Terassilla oluella istuessa alkoivat pienet sadepisarat täplittää pöydän pintaa. Äiti tekstasi Viron-reissulta, että olivat käyneet Pärnussa kylpylähoidoissa. Tekstasimme takaisin istuvamme golf-kentän laidalla ohranjyvähoidossa sadepisaroita ihmetellen.

Ensimmäisen päivän matkamittarilukema oli 42,9 km ja matkanteko kesti noin 2 tuntia.

Jatkuu myöhemmin...

Poljinavaimelle töitä

Vihdon taas pyörän selässä. Ilmat ovat olleet pyöräilyyn kehnot. Tuulista ja sadetta. Tänään poljin työpaikan kautta keskustaan ja sieltä työpäivän päätyttyä kotiin. Matkaa kertyi 17,5 kilometriä. Mittarin totaalilukema on 160 kilometrissä. Hiljalleen sitä matkaa kuitenkin kertyy lisää. Jos tänä kesänä pääsen edes liki 1000 kilometriä, olen tyytyväinen.

Nyt, kun vannepulmat ovat ohi, alkoi toisesta polkimesta kuulua napsetta. Edellisen kerran kuulin saman äänen viime kesän pyöräreissun alussa välillä Turku - Naantali. Silloin kävin näyttämässä pyörääni Naantalin VG-varaosa Oy:ssä, jonka palvelu osoittautui loistavaksi! Vian määritelmä oli löystynyt poljin. Kiristyksen jälkeen loppui napse. Meitä palvellut ystävällinen herra ei lähtiessämme suostunut ottamaan maksua palvelustaan. Lupasimme mainostaa paikkaa ja sen hyvää palvelua vastaantulijoille, jotta liike saisi joitain maksaviakin asiakkaita.

Keväällä huollon yhteydessä vaihdoimme ystäväni kanssa vanhat polkimet uusiin Shimanon combo-polkimiin. Luultavasti kiinnitys on löystynyt ajaessa, joten polkimia on kiristettävä. Avuksi tulee poljinavain. Ostin sellaisen viime keväänä täydentäessäni huoltovälineitten arsenaalia.

Taas tulee vähän vajaan viikon tauko polkemiseen sillä lähden jo huomisaamuna pois kaupungista ja juhannuksen viettoon. Toivon myös pääseväni serkun kanssa keskustelemaan Ahvenanmaan reissun kohtalosta. Voi kuinka toivon, että se tulee toteutumaan!

Työmatkasykettä

Työmatkaa on noin 6,3 kilometriä, joten päivässä ilman poikkeamista kertyy 12,6 kilometriä ajoa. Tämän iltapäivän harjoitustiedot kotimatkalta näyttävät tyystin erilaisilta kuin eiliset. Vain 40 s. sykealueella 3. Alkaa yhteenveto näyttää normaalimmalta, kuin eiliset korkeat sykkeet.

Pääsin töissä ylpeästi esittelemään asfaltti-ihottumiani eilisistä kompuroinneista. Klossit on löysällä, mutta vielä pakkaa unohtumaan, että ne pitäisi irrottaa ennen pysähtymistä. Usein toinen jaloista unohtuu. Annan itselleni aikaa. Harjoitus tekee mestarin, eikö?

Satanen viikossa

Päivä on ollut ulkoiluntäytteinen. Puolen päivän jälkeen menin pihalle säätämään klossien kiinnikkeitä polkimissa. Käyttöä harjoitellessa niiden pitää olla riittävän löysällä, jotta oppii irrottamaan jalan polkimesta. Myöhemmin tekniikan tullessa tutuksi ja irrotuksen automatisoituessa kiinnikkeiden jousta voi kiristää.

Kävin läheisellä suoralla pyörätiellä kokeilemassa tekniikkaa ja totesin sen melko helpoksi. Kiinnikkeiden ollessa löysällä kenkä kuitenkin pääsee heilumaan, mikä ei ollut kovin tukevan tuntuista. Päätin kirstää jousta niin, että heiluminen loppui. Edelleen kun harjoittelin irrotusta, se onnistui hyvin.

Iltapäivällä poljin ystävän luokse Arabiaan ja lähdimme yhdessä käymään Pikkukoskella. Vaikka ennen asuin Arabiassa itsekin, en ollut edes tiennyt Pikkukosken uimarannan olemassaolosta. Nyt tiedän. Varsin mukavan oloinen paikka ihanien suurten kallioiden suojaamassa poukamassa. Lenkki kotoa Arabian kautta Pikkukoskelle ja takaisin Arabiaan kesti n. 40 minuuttia.

Hämmentävää polarpersonaltrainer.comista otetuissa tämänpäiväisissä harjoitustiedoissa on se, että kaikissa neljässä pätkässä, jotka otin Polariini talteen olen ollut suurimman osan ajasta sykealueella 3. Näin ei ole yleensä aikaisemmin käynyt. Johtuuko sykkeen kohoaminen tehostuneesta polkemisesta eli klosseista? Moiselle voisi olla selityksenä myös krapula, mutta sen mahdollisuutta ei ole. Täytyy tarkkailla jatkossa, miten sykkeet kehittyvät. Pitäisi ainakin kunnon nousta kohisemalla.

Lähtiessämme paluumatkalle Pikkukoskelta onnistuin ensimmäisen kerran kaatumaan, kun vasen jalka ei irronnutkaan polkimesta. Vauhtia ei ollut ja kaaduin kyljelleni ruohikolle. Ei sattunut. Vain ylpeyteni koki kolauksen. Lähtiessäni Arabista kohti keskustaa onnistuin sitten koheltamaan itseni nurin toisen kerran, tällä kertaa asfaltille, mutta jälleen hyvin hiljaisessa vauhdissa. Jälkiä kuitenkin tuli; kyynerpäähän, polveen ja sääreen vähän asfaltti-ihottumaan. Mutta sehän kuuluu kesään, eikö? Pysähdyin suosiolla löysäämään kiinnikkeen jousta ja polkemaan lopun illan vähän huteranoloisilla kiinnityksillä. Keskustassa ei parane säheltää ja kaatuilla, tai kohta jää jonkun yliajamaksi.

Keskustareissu sujui klossiongelmitta - onneksi. Ongelmana pyörässä ovat tällä hetkellä jarrujen säädöt ja takarenkaan parin millin heitto. Eräs miespuolinen ystäväni lupautui rihtaamaan takapyörän, jos menen käymään. Se muuten tuli pyytämättä ja yllättäen, enkä sitten voinut millään kieltäytyä tarjouksesta... ;)

Tälle viikolle asettamani tavoite 100 kilometriä viikon aikana tuli ylitettyä 10 kilometrillä. Ei voi muuta, kuin olla tyytyväinen.

Vihdoin vauhdissa

Vuoden 2007 pyöräilykausi on kohdallani vihdoin alkanut. Viikon sisällä mittariin on kertynyt noin 80 kilometriä lähinnä työmatka-ajoa. Vielä aikaisin keväällä oli tarkoitus, että ensimmäinen harjoitusetappi olisi 10.6. ajettava Likkojen pyöräilyn 70 kilometrin lenkki, mutta nyt ei harjoitusta ole tarpeeksi alla, että sitä voisi huomenna lähteä ajamaan. Lisäksi pyörän takavanne kaipaa rihtausta, sillä jarrupalat ottavat säätämisestä huolimatta jatkuvasti kiinni vanteeseen. Toisaalta, Likkojen pyöräilyssä olisi myös 40 kilometrin lenkki, jonka varmasti jaksaisi polkea ilman harjoitteluakin. Jään vielä harkitsemaan lähtöä.

Olen loppuviikon aikana selvitellyt rihtauksen hintoja eri pyörähuolloissa. Kalliopyörä lupasi tehdä homman 20 eurolla alta alle -palvelulla, Bike Company taas pulittaa työstä 25-30 euroa riippuen siitä, viekö pelkän renkaan vai koko pyörän.

Pyörän keväthuollon tein jo hyvissä ajoin huhtikuussa yhdessä miespuolisen kaverini kanssa. Vaihdoimme polkimet Combo-lukkopolkimiin, säädimme etu- ja takajarrut sekä takavaihtajan ja tarkistimme ketjujen öljytilanteen. Apuna huollossa oli tietysti myös Tunturin huoltokirja.